LAPIN LÄÄNIN RAKENNUSPERINNE RY:N SÄÄNNÖT

1 §

Yhdistyksen nimi on Lapin läänin rakennusperinne ry. Yhdistyksen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki.



Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoituksena on Lapin läänissä edistää kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, rakenteiden ja näihin liittyvän kulttuurimaiseman säilyttämistä sekä korjausten ja muutosten sovittamista perinneympäristöön.

Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys

–   luetteloi ja kuvaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakenteita ympäristöineen

–    tekee aloitteita tärkeitten kohteiden suojeltavaksi julistamiseksi

–  suunnittelee näiden käyttöä museo-, matkailu- ja asumis- ym. arkikäyttöön sopiviin tarkoituksiin

–    harjoittaa neuvonta- ja valistustoimintaa

–    toimii Lapin läänin alueella alansa asianharrastajien yhdyselimenä.

Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia sekä testamentti- ja muita lahjoituksia, omistaa ja hallita kiinteistöä ja irtainta omaisuutta, asianmukaisella luvalla panna toimeen arpajaisia ja rahankeräyksiä.

5 §

Yhdistyksessä on varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat päästä

1.   Lapin läänin kunnat ja seurakunnat

2. Sääntöjen 2 §:ssä mainitusta toiminnasta kiinnostuneet muut oikeuskelpoiset yhteisöt.

Jäsenyys lasketaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäseneksi ilmoittautuminen on hyväksytty. Varsinainen jäsen on velvollinen suorittamaan valtuuston syyskokouksen määräämän varsinaisen jäsenen jäsenmaksun ja kannatusjäsen kannatusjäsenen jäsenmaksun. Varsinaisen jäsenen ja kannatusjäsenen jäsenmaksu voi olla eri suuruinen. Yhdistyksen kokouksissa on kullakin varsinaisella jäsenellä yksi ääni ja kannatusjäsenillä läsnäolo- ja puheoikeus.

Valtuusto voi kutsua hallituksen esityksestä yhdistyksen kunniajäseneksi henkilön, joka on toiminut pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi tai on muutoin vaikuttanut merkittävästi Lapin rakennusperinteen vaalimiseen. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja, kunniajäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

6 §

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Valtuustolla on oikeus erottaa yhdistyksen jäsen, joka on jättänyt täyttämättä jäsenvelvollisuutensa.

8 §

Ylimääräisiä yhdistyksen kokouksia pidetään tarvittaessa. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen yhdistyksen kokous koolle, mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten vaatii.

Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle samalla tavalla kuin vuosikokous mainiten esille tulevat asiat.

1.  valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa;

2.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

3.  vahvistetaan kokouksen työjärjestys;

4. esitetään valtuuston selostus edellisen kauden toiminnasta ja taloudesta;

5. päätetään yhdistyksen työn pääperiaatteista seuraavan kalenterivuoden aikana;

6.   päätetään valtuuston jäsenten palkkioista;

7.  valitaan valtuuston puheenjohtaja, jota myös kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, joka toinen vuosi;

8.  valitaan jäsenet valtuuston erovuoroisten tilalle;

9.  käsitellään muut joko valtuuston, hallituksen tai yhdistyksen jäsenen esittämät asiat.

Valtuusto

10 §

Yhdistyksen päätösvaltaa asioissa, jotka näiden sääntöjen mukaan eivät kuulu yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäviin asioihin tai joista yhdistyksen kokous ei ole tehnyt päätöstä tai jotka eivät ole siinä vireillä, käyttää vuosikokouksen valitsema valtuusto, johon kuuluu kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä vähintään kymmenen (10) ja enintään kaksikymmentä (20) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Valtuusto valitsee keskuudestaan ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan, jotka huolehtivat yhdistyksen puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt. Valtuuston jäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuonna erovuoroiset määrätään arvalla. Valtuuston kokouksissa on yhdistyksen hallituksen jäsenillä läsnäolo- ja puheoikeus.

13 §

Valtuuston kevätkokouksessa

1.   todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

2.   valitaan kokoukselle sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa;

3.   vahvistetaan kokouksen työjärjestys;

4. käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus, tilit sekä tilintarkastajien lausunto;

5.  päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;

6.   käsitellään muut hallituksen tai valtuuston jäsenen esittämät asiat.

2.     valitaan kokoukselle sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa;

3.     vahvistetaan kokouksen työjärjestys;

4.     valitaan valtuustolle ensimmäinen ja toinen  varapuheenjohtaja;

5.     käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma;

6.     päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruus;

7.     päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista;

8.     käsitellään seuraavan vuoden talousarvio;

9.  valitaan hallituksen puheenjohtaja erovuoroisen tilalle sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi. Hallituksen puheenjohtajaksi ei voida valita yhdistyksen puheenjohtajaa.

10. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näille varamiehet tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa; sekä

11. käsitellään muut hallituksen tai jonkun valtuuston jäsenen esittämät asiat.

15 §

Yhdistyksen kokousten ja valtuuston päätöksiä toteuttaa valtuuston valitsema hallitus, johon kuuluu kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kahdeksan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Hallituksen jäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuonna erovuoroiset hallituksen jäsenet määrätään arvalla.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta ja on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä vähintään neljän jäsenen ollessa läsnä. Hallituksen kokouskutsu on toimitettava myös valtuuston puheenjohtajalle, jolla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Hallituksen on kokoonnuttava, kun vähintään kaksi jäsentä sitä vaatii.

Hallitus voi tarvittaessa kutsua asiantuntijajäseniä.

16 §

Hallituksen tehtävänä on

–    toimia yhdistyslain mukaisena hallituksena;

–    kutsua valtuuston ja yhdistyksen kokoukset koolle;

–    valmistella valtuuston ja yhdistyksenkokouksissa käsiteltävät asiat;

–    toteuttaa yhdistyksen ja valtuuston kokouksien päätökset;

– päättää yhdistyksen jäsenyyttä koskevien anomusten hyväksymisestä;

–    huolehtia yhteydenpidosta jäsen- ja yhteistyöjärjestöihin;

–  valmistella tarvittavat ohjesäännöt sekä esittää ne valtuustolle vahvistettaviksi;

–    asettaa tarvittaessa pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä ja määrätä niille puheenjohtaja sekä valvoa niiden työskentelyä;

–    ottaa palvelukseen yhdistyksen toimihenkilöt sekä määrätä heidän palkkionsa; sekä

–    valvoa ja tukea yhdistyksen toimihenkilöiden työtä.

17 §
Yhdistyksen nimen kirjoittavat valtuuston puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen ja hallituksen valtuuttama henkilö, aina kaksi yhdessä.

18 §

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä tilintarkastajille helmikuun kuluessa. Tilintarkastajien on annettava tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään neljätoista (14) päivää ennen valtuuston kevätkokousta. 

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

20 §
Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väliä täytyy olla vähintään kuukausi, ja ehdotuksen hyväksytyksi tullakseen on saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

21 §
Yhdistyksen purkautuessa sen varat joutuvat kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sen mukaan kuin yhdistys viimeisessä kokouksessa päättää.